keskiviikko, 18. tammikuu 2017

Mielekäs mieli-tyyny

En tiedä mikä tyyppi edes olet,  sinä herra ilman suuntaa.
Olet tärkeässä asemassa,
Etkä tiedä mihin katsot. 

Sinne
tänne
tuonne
Haahuilet ympäriinsä
Sekoittaen ajatuksia
Luultavasti omiasikin
Etsi se
Mitä todella haluat

Olet kuin uppe, 
Koira kaistapää,
Antaa köyttä,
Vetäen takaisin.
Antaa oljenkortta,
Silmät ristissä ripittää,
Pakoon juosta kipittää

Järki viiraa aina ei
"Oi kiire tulikin, 
Mitä teen?"
Olet pulassa
Sinä 
Mies vailla suuntaa
Kuin mielipuoli ja erityinen
Mutta vain alku ja loppu.

 

Kirj.  Taski-jae ja lukka-säe (haluavat esiintyä taiteilija nimillään)

lauantai, 5. marraskuu 2016

Luonnon ihme

 

 

Kävelen kesäillalla jokea kohden,

Kastan varpaani ja kirkaisen:

"hui jähmeää". 

Auringon porotus pakottaa kastautumaan,

jotta kuumuuden spitaali pilkut häipyisivät.

 

Kävelen syysiltana suomalaiseen museoon.

Syksyn tuoma tunne: "mene museoon" korostuu.

Katselen räikeän punaisia, keltaisia ja vihreitä                                                    

musiikin taideluomuksia.

Olen vihreillä jäljillä.

 

Kävelen talvi-iltana kohti lumienkeliä.

Eteinen on sulaa lavaa.

Talven hohto saa siivet loistamaan:

Säteet ja kirkkaus tekevät enkelistä 

elävän:

"Älkää peljätkö minä ilmoitan teille suuren ilon"

 

Kävelen kevätiltana kohti rakkauden satamaa.

Lumen alta nousee elävä ja liikkuva.

Rinnassa huuma, kipinä ja jännitys 

kärjistyy tunteeksi:

"Rakkauden apostoli on saapunut".

 

Kirj. Task-jae ja lukka-säe (kirjoittajat haluavt esiintyä taiteilija nimillään)

 

 

lauantai, 27. elokuu 2016

Runo Olgalle

 

Oi, jos oisit kultaseni soker'palanen. Yö satumainen, kai kuulet tuoksun sen. Mä vielä onneheni luotan, se saapuu aikanaan. Ruusunhohde poskillas kuin kuulto iltaruskon. Ethän minua unhoita, oi kallis murusein, mulle olet sä ainoa, sen tunnen syömessäin. Satulaan sun nostan, kulta, ratsun lento on kuin tulta.

 

Luokses mä unelmissain saan taas lyhdyn alla tavataan sun kanssas muru pien''. Silloin onni oisi ihmisellä, kaiken kun hän saa ja kaiken myöskin antaa. Kaunis on luoksesi kaipuu, raskas vaikk' joskus se on. Olga,Olga armas, tuossa kaunokainen, korjaa pois".

 

Tullos mun kanssani vuoristoon. Kaukana kätköissä erämaan majamme on pien', sinne sinut vien. Olga, sua ootan majassani vaan. Ah, jälleen saavu jääös luoksein iäks' ain'. Olga, sua lemmin ma vain. Kaunis on luoksesi kaipuu.

 

Kirj. Lukka-säe ja Taski-jae (Haluavat esiintyä taiteilija nimillään)

maanantai, 22. elokuu 2016

Järjetön suolakiven tarina

Onko elama suolaa ja kiveä, vai suolakiveä? Tarumainen, jylhä, peloton, kova pinta on suolakiven. Koskeen kuohuvaan nakkaan sen, jylhän. Plumps ääni kuulunee. Mitähän se tarkoittanee. 

Suolakivi lentää koskee, kun siihen koskee. Pisara osuu poskee, kun se heittää koskee. Koski ärjyy, kun kiven nakkaa. Koski kantaa, kun suukon antaa. Koski kuohuu läpi alaman, kohti tuhoa viimeistä. 

Kirj. Taski-jae ja Lukka-säe (Haluavat esiintyä taiteilija nimillään.)

keskiviikko, 18. toukokuu 2016

Toinen runo.

JEPPE

Jeppe sinä et ole toivo.
Et kanna reppua ilon ja riemun.
Kannat reppua kalimen kansallisuuden.
Kannat vastuuta.
Kannat elämänohjeita.
Jeppe älä välitä haukuista.
Jeppe usko tämä,
Kiusaajilla on paha repuissaan.
Jeppe kanna reppu loppuun asti. 
Vie se vaikka Jääliin asti.
Jeppe olet Ilo, riemu, riehakkuus.
Hypit, leikit, naurat.
Nautit.
Jeppe sinä sen selvität,
kuinka onnea etsitään. 

Kirj. Lukka-säe ja Taski-jae (Haluavat esiintyä vain taitelija nimillään)