Oi, jos oisit kultaseni soker'palanen. Yö satumainen, kai kuulet tuoksun sen. Mä vielä onneheni luotan, se saapuu aikanaan. Ruusunhohde poskillas kuin kuulto iltaruskon. Ethän minua unhoita, oi kallis murusein, mulle olet sä ainoa, sen tunnen syömessäin. Satulaan sun nostan, kulta, ratsun lento on kuin tulta.

Luokses mä unelmissain saan taas lyhdyn alla tavataan sun kanssas muru pien''. Silloin onni oisi ihmisellä, kaiken kun hän saa ja kaiken myöskin antaa. Kaunis on luoksesi kaipuu, raskas vaikk' joskus se on. Olga,Olga armas, tuossa kaunokainen, korjaa pois".

Tullos mun kanssani vuoristoon. Kaukana kätköissä erämaan majamme on pien', sinne sinut vien. Olga, sua ootan majassani vaan. Ah, jälleen saavu jääös luoksein iäks' ain'. Olga, sua lemmin ma vain. Kaunis on luoksesi kaipuu.

Kirj. Lukka-säe ja Taski-jae (Haluavat esiintyä taiteilija nimillään)